Lukukausi 2016-2017

  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide

Valkolakkia myöten valmista

Tampereen yliopiston normaalikoulun lukion uudet ylioppilaat saivat lakkinsa jälleen arvokkaasti yliopiston juhlasalissa. Juhlaan osallistui opiskelijoiden ja heidän perheidensä lisäksi myös 50 vuotta sitten valkolakkinsa saaneita riemuylioppilaita. Puheita pitivät apulaisrehtori Jere Lepolan lisäksi yliopiston vararehtori Katariina Mustakallio, riemuylioppilaita edustanut Leena Niukkanen ja abiturienttien oma Antti Kaijansinkko.

Onnea uusille ylioppilaille!

Mestarikisojen finaalit ovat täällä!

Videopeli- ja Lautapelimestarien finaalit keskiviikkona 24.5. 14:00-17:30 Atalpan aulassa.

Koko lukio oli edustettuna shakin semifinaaleissa, kun jatkoon sekalohkoista jatkoon pääsi pelaaja joka vuosikurssilta ja vielä opettajakin! Shakkimestari -kisan ensimmäinen finalisti selvisi, kun ensimmäisen vuosikurssin Pauli M. ja toisen vuosikurssin Mikko V. kohtasivat semifinaaleissa. Kumpikaan ei ollut hävinnyt yhtään ottelua omassa alkulohkossaan. Ensimmäinen peli kaatui Paulin kiireiseen erheeseen, mutta toinen peli meni tiukaksi. Finaaliin jatkaa kuitenkin Mikko V. Toisesta finaalipaikasta taistelevat keskenään abiturienttejä edustava Antti K. ja musaope Aki.

Lautapelimestaruudesta taistelevat keskiviikkona klo 16:00 alkaen Tessa L., Maria M., ja Siiri A. Voittaja selviää kolmen eri lautapelin jälkeen, mutta pelejä eivät finalistit vielä tiedä.

Sama salamyhkäisyys liittyy Videopelimestarin finaaliin, kun Lassi H., Jaakko J., Henna H., Ilkka P., Rasmus P. ja Markus L. mittelevät sadan euron arvoisesta pääpalkinnosta. Finaalitkin käydään Nintendo Classicilla – peleillä, jotka ovat finalisteille (todennäköisesti) ennestään vieraita.


Buheenvuoro: Alex Nieminen on ammatti-innostuja

Markkinointitoimisto N2:n 60 työntekijää kokoontuvat lounaalle avaraan ruokalaan aulassa. Ruoan on tänäänkin laittanut Kaikkien aikojen Vuoden Kokki -palkittu Peppi Aralehto, ja se näkyy ruokailijoiden ilmeistä. Hyvä ruoka, parempi mieli. Tämänkin sloganin keksijä on N2:n palveluksessa.

Toimitusjohtaja Alex Nieminen on ottanut meidät vastaan avarassa keltaisessa kokoushuoneessa. Alex toteaa, että seuraavan puolentoista tunnin jälkeen Business Norssilaiset ovat oppineet enemmän markkinoinnista kuin mitä korkeakoulussa tutkinnon aikana oppii. Eikä hän pelkästään vitsaile, vaan viesti on selvä – todellisen markkinointiosaamisen puute on suomalaisten firmojen suurin ongelma.

Tuntuu, että ollaan oikeassa paikassa. ”Niille ihmisille joita korkeakoulutus ei ole pilannut, pitäisi saada tieto siitä mitä suomalainen yritysmaailma tarvitsee”, tylyttää Alex. ”Suomalaisten ongelma on että ajatellaan että pitää onnistua tekemään halvalla hyvää. Ei se maailman arvokkaimmalla brändillä Applellakaan niin ole mennyt. Markkinoinnin ensimmäiset säännöt ovat, että markkinoinnin pitää tehdä tunnetuksi ja että markkinoinnilla pitää erottua kilpailijoista. Suomessa ei uskalleta riittävästi. Vieläkin luullaan, että ostopäätökset tehdään vain järjellä, vaikka siitä ei ole kysymys. Päätökset tehdään lopulta tunteilla.”

Markkinointi ei ole pelkkää mainostamista. N2 pyrkii ymmärtämään asiakkaan yrityksen myynnin ongelman ja tarttumaan siihen. Esimerkiksi Kotipizza nousi monen vuoden taantuman jälkeen aivan uudelle huipulle pelkästään markkinoinnin ansiosta. Muita N2:n viime aikaisia asiakkaita ovat mm. Posti, VR, Norwegian, Lapin Kulta ja Audi.

Alex on vakuuttava puhuja. Asiaa auttaa, että hänellä on takanaan pitkä lista onnistumisia. Nieminen arvioi aloittaneensa lähemmäs viisikymmentä yritystä, joista koko lailla kaikilla on mennyt hyvin. ”Jos mulle kolmena päivän peräkkäin tulee sellainen olo, etten tykkää siitä mitä teen työkseni, lopetan sen.” Alex kysyy ryhmältä kuinka moni ajattelee, että voisi isompana toimia yrittäjänä. Melkein kaikki kädet nousevat ylös. ”Tärkeää on tehdä jotain mistä itse tykkää. Yrittäjyydessä tärkeintä on, että se mitä teet on intohimo.

Jos tähän hommaan lähtee pelkästään rahan perässä, tästä ei tule mitään.” Huh… Siinä ne tulikin kolmisensataa opintopistettä ja pari päälle.

Matkakertomus:
Huomioitani Thaimaasta

Teksti ja kuvat: Elli Pirttijoki

Tasa-arvo

Thaimaassa on suuri seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhteisö. Maassa suhtaudutaan suvaitsevaisesti useisiin sukupuoltaan vaihtaneisiin tai naisena esiintyviin miehiin. He näkyvät värikkäästi maan katukuvassa. Thaimaa on rekisteröinyt kolmannen sukupuolen perustuslakiinsa vuonna 2015. Samaa sukupuolta olevilla ei kuitenkaan ole Thaimaassa oikeutta avioitua. Suomessa kolmatta sukupuolta ei ole rekisteröity, mutta samaa sukupuolta olevat saavat avioitua.

Kuningas ja kuningasperhe

Kuningasperheellä on suuri arvo Thaimaassa. Thaimaan seteleissä on kuninkaan kuva, joka on pyhä. Setelin päälle ei saa astua, eikä sitä saa pudottaa maahan, sillä se on epäkunnioittavaa. Kuningasperheen arvostelu on täysin kiellettyä ja loukkauksesta voi saada jopa vankilatuomion. Thaimaan kuningas kuoli vuonna 2016. Se näkyi huomattavasti thaimaalaisten arjessa. Juhlapyhiä ei vietetty kaikkialla maassa, sekä markkinat ja kaupat sulkivat aiempaa aikaisemmin. Uutena vuotena ei näkynyt kuin muutama raketti, kun aiempina vuosina raketit maalasivat taivaan väreillään. Kuninkaan kuolemalla oli suuri vaikutus maan arkeen ja toimintaan.

Lue koko matkakertomus ja katso kaikki kuvat linkin takaa.

#

Vuoden Yliopistoteko

Tampereen yliopiston rehtori on myöntänyt Vuoden Yliopistoteko –palkinnon Tampereen yliopiston normaalikoulun lukiolle. Palkinnon vastaanottivat Arja ja Jere. Palkintosumma on 5000 euroa, joka käytetään opiskelijoiden hyvinvoinnin lisäämiseen.

- Lukion toimiessa osana kampusta normaalikoulun ja muun yliopiston toimijat kohtaavat ja oppivat toisiltaan luonnollisessa vuorovaikutuksessa, todetaan palkinnon perusteluissa.

Onnittelut meille kaikille! Palkinto on merkittävä koko normaalikoulun näkyvyyden lisäämiseksi yliopiston tasolla. Kiitokset erityisesti lukion opettajille ja opiskelijoille, jotka ovat tehneet hienoa työtä uusissa olosuhteissa ja luoneet jokainen omalta osaltaan uusia toimintatapoja!

– Jere Lepola

Ps. Lue Aamulehden juttu aiheesta tästä linkistä.

Penkkarit kuvina

Niin kaarsivat rekat Viinikan liikenneympyrän hälinään, vieden abit mukanaan kunniakierrokselle ja lopulta lukulomalle. Ilman ääntä eivät abiturientit kuitenkaan lähteneet, vaan pistivät pystyyn kunnon ABI-SHOWN! Tässä lyhyt kuvareportaasi päivän tapahtumista.

Buheenvuorossa
Pääministeri Juha Sipilä

Norssin ensimmäisen vuoden BN-ryhmä pääsi osallistumaan Suureen Tasa-arvojuhlaan, joka järjestettiin Tampere-talossa kansainvälisenä naistenpäivänä, Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi. Kävi jopa niin onnekkaasti, että kaikista Tampereen halukkaista luokista BN-ryhmä valikoitui haastattelemaan pääministeri Juha Sipilää kahden kesken. Ja opiskelijat kysyivät – eivätkä suinkaan lemmikeistä ja harrastuksista.

Miksi koulutuksesta leikattiin, vaikka hallitusta muodostettaessa sanottiin, että koulutukseen ei kosketa? Pitkän vastauksen tiivistelmä on, että pääministeri Sipilä kertoi, että hallitus joutui tekemään pitkien keskustelujen jälkeen tällaisen kompromissin, jossa koulutuksestakin piti leikata.

Toteutuuko Suomessa tasa-arvo? Pääministerin mukaan Suomi on tasa-arvon edelläkävijä, mutta vielä Suomellakin on korjattavaa. Työelämässä olevat lasikatot ovat todellisia. Tämä tarkoittaa sitä, ettei naisten ole miesten lailla helppoa nousta johtotehtäviin, vaan he törmäävät "lasikattoon". Tasa-arvo on kesken myös palkka-asioissa, joissa mm. naisen euro on miehen euroa pienempi.

Entä mikä on pääministerin päivän vaikein asia? Mielenkiintoista kyllä, Sipilän vastaus oli: ”Median kohtaaminen.” Sipilä kertoi, että hän pelkää aina mokaavansa median kanssa. Median läsnäollessa hän ajattelee, että kunpa ei mokaisi.

Siinäpä ajankohtainen näkökulma Suomen politiikan huipulta. Mitäköhän Trump tai Putin olisi tästä mieltä? Onnea Suomi, lehdistönvapauden luvattu maa!

  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide

Wanhojen tanssien väriloistoa

Norssin toisen vuosikurssin opiskelijat ottivat perinteisesti paikkansa lukion vanhimpina tanssiaisten merkeissä. Kun abiturientit karkasivat Itämerelle bongaamaan merimetsoja, Wanhat tanssivat melkeinpä aamusta iltaan.

Aamulla tanssittiin sekä Nekalassa että Kuuselakeskuksessa, päivällä yliopiston päärakennuksella ja ilta huipentui Normaalikoulun yläasteen juhlasalin tanssiaisiin. Illan tanssit taltioitiin monikamerajärjestelmällä Voionmaan opiston toimesta.

Kuvissa pukuloistoa ja tunnelmia päivän ensimmäisistä tansseista Nekalassa.

5+1 kansanedustajaa

Totisesti – viisi kansanedustajaa tentattavana: Sofia Vikman (kok.), Sanna Marin (sd.), Anna Kontula (vas.), Tiina Elovaara (ps.), Satu Hassi (vihr.) ja vielä puoluesihteeri Jouni Ovaska (kesk.), joka muuten vielä toissavuonna oli opettajana Norssilla. Keskustelua johtivat ryhdikkäästi abit Tessa ja Antti.

Ensimmäiseksi edustajat saivat lyhyesti kertoa miten he päätyivät mukaan politiikkaan. Kuuden esimerkin jälkeen oli selvää, että ei ole yhtä tietä, jonka kaikki kulkevat. Elovaara kertoi tulevansa haastavista oloista. Yksinhuoltaja-alkoholisti isän lapsi muutti kotoa 16-vuotiaana ja halu vaikuttaa asioihin heräsi oman elämän epäkohdista. Ovaska oli nuorena monessa mukana, lukiossa kääntyi kuin järjestelmää vastaan, mutta kun kotipitäjä Hämeenkyrön kouluja alettiin ajaa alas, hän nousi taistelemaan politiikan keinoin.

Marin ei olisi lukioikäisenä voinut kuvitellakaan päätyvänsä mukaan politiikkaan, mutta myöhemmin tarve vaikuttaa oman sukupolven asioihin nousi tärkeäksi. Kontula puolestaan kertoi syntyneensä politiikkaan. Vaikuttaminen ja demokratian ihanteet tulivat veren perintönä. Vikman tahollaan suunnitteli vielä lukiossa uraa hevosten parissa, ja ehti lukion jälkeen Ranskaan talleille, missä halu vaikuttaa asioihin yllättäen kirkastui kutsumukseksi. Ryhmän vanhimpana konkarina Satu Hassi muisteli poliittisen heräämisensä tapahtuneen 14-vuotiaana, hänen luettuaan Väinö Linnan klassikon Täällä Pohjantähden alla. Hän koki niin suureksi vääryydeksi, että ihmisen elämään vaikuttaa määrittävän paljon mihin tämä on sattunut syntymään, että siihen oli puututtava.

Vaikka keskustelu oli kauttaaltaan mielenkiintoista tasa-arvonäkemyksien ja tulevaisuuden työpaikkojen kirvoittaessa ajatuksia, valppaimmillaan yleisö oli Anna Kontulan sohaistessa Sofia Vikmanin näkemystä perustulosta ja työllisyydestä. ”Maailmasi on niin pieni, ettei tämän asian totuudet mahdu siihen”, läksytti Kontula, ja nimesi vielä myöhemmin demokratian uhkaksi hallituspuolueiden tavan ”hehkuttaa konsensusta”.

Tuli selväksi, että eri puolueilla on eri agendat, eri päämäärät ja eri painotukset. Tuli kuitenkin myös selväksi, että kaikki edustajat olivat lähteneen tekemään työtä, jolla on tarkoitus. Pyrkimys parantaa ihmisten oloja ja tasa-arvoa. Ja kuten Sanna Marin kahdestikin yleisöä kannusti: ”Lähtekää mukaan. Politiikka tarvitsee nuoria ajamaan uuden sukupolven asioita. Vanhemmat sukupolvet eivät voi sitä yksin tehdä.”

Norssin lukion esittelyilta teki kävijäennätyksen

Lukioon hakeville nuorille ja heidän vanhemmilleen järjestettävä esittelyilta rikkoi aiemmat kävijäennätykset. Pinni B:n auditoriossa eivät istumapaikat riittäneet, kun yli 260 kiinnostunutta tuli tutustumaan Norssin tunnelmaan ja uusiin tiloihin. Yhteisen aloituksen jälkeen palattiin Atalpalle, missä opettajat ja opiskelijat esittelivät lukiota.

Atalpalla nähtiin Sorin Sirkuksen tirehtööri Taina Kopran johtamana kaksi mykistävää esitystä. Toisessa näistä Norssin oma lukiolainen Liina taituroi vanteilla siis ihan mahdottoman, öö... tota siis... On oikeasti ihan turha koittaa kirjoittaa jostain tällaisesta, kun se pitää vaan itse nähdä. Upeaa.

Business Norssin pisteellä riitti väkeä läpi illan, ja koko tilaisuus venyi lopulta yli kahdeksaan. Suuri kiitos kaikille opiskelijoille, jotka olivat auttamassa järjestelyissä, kertomassa omista opinnoistaan ja luomassa hyvää tunnelmaa! Ensi vuonna varataan isompi sali.

valokuvauskurssin satoa

Alkuvuoden mustavalkoista palettia keventämään tarvitaan väriä. Tässä harmauden oireisiin ensimmäinen kattaus valokuvauskurssin parhaimmistoa viime syyskaudelta: linkki kuviin.

Kurssin lopputyönä kuvataan 20 erilaista kuvaa tai kuvasarjaa ohjeistuksen mukaan. Tehtävistä puolet ovat teknisempiä, ja puolet sisällöllisiä.

Opiskelijakunnan uusi hallitus kaudelle 2017

Tiukkaakin tiukemman äänestyksen jälkeen hallitukseen valikoituivat Aleksi, Hung, Dora, Iiro, Julius, Tessa, Jaakko ja Riko. Puheenjohtajana toimii Joonas Käyhkö ja varapuheenjohtajana Iida Koskinen. Tässä oiva joukkio opiskelijan asiallasi.

Onnittelut uudelle hallitukselle! Ei toivota teille vaivatonta hallituskautta vaan voimia selvitä tulevista haasteista.

Opiskelijakunnan yleiskokous oli menestys

Nyt on aktiivista väkeä liikkellä – 6 ehdokasta puheenjohtajaksi, 9 varapuheenjohtajaksi ja lisäksi 12 hallitukseen.

Opiskelijakunnan hallitus hoitaa Norssin lukiolaisten etua. Kaikki opiskelijat kuuluvat opiskelijakuntaan. Yleiskokouksessa valittiin äänestämällä uuden hallituksen edustajat, varapuheenjohtaja ja puheenjohtaja.

Viime vuonna hallitus kokoontui 9 kertaa ja on pyrkinyt edistämään opiskelijakunnan yhtenäisyyttä. Näistä toimista mainittakoon ne kolme ”koulun ulkopuolista tapahtumaa”. Opiskelijakunnan edustaja on myös saanut osallistua opettajainkokouksiin. Opiskelijakunta julkaisi myös kannanoton uuden koeviikkomallin muuttamisesta.

Viime vuoden tilinpäätöksestä selvisi, että vuoden tulos oli ylijäämäinen, kiitos onnistuneesti järjestettyjen opiskelijatapahtumien. Vastuunvapaus myönnettiin istuvan hallituksen jäävättyä itsensä ulos kokoustilasta.

Ensi vuoden toimintasuunnitelmassa on kirjattuna mm. kaksi teemapäivää ja kolme ulkopuolista tapahtumaa. Hallitus myös tiedottaa opiskelija-asioista ja pitää kokouksia säännöllisesti. Tulevan vuoden talousarvio noudatti kuluneen vuoden rakennetta.

Puheenjohtajaksi valittiin Joonas Käyhkö 57 äänellä. Varapuheenjohtajaksi valittiin Iida Koskinen 61 äänellä. Puheenjohtajakisassa toiseksi ja kolmanneksi jäivät Aleksi Simola ja Hung Ly, jotka molemmat olivat myös varapuheenjohtajakisan toinen ja kolmas.

Erkki Liikanen: ”Hakeudu vaikeisiin paikkoihin – siellä on tilaa.”

”Ikävät tehtävät eivät kiinnosta, joten ilmoittaudu vapaaehtoiseksi. Kiitoksen saat jälkeenpäin”, jatkoi Liikanen. Vaikeaa ja ikävää? Sitäkö tässä tarvitaankin? Niin, parempi kuunnella tarkkaan, sillä neuvot jakaa suomalaisen politiikan konkari, talouden nousut ja laskut näköalapaikalta kokenut Suomen pankin pääjohtaja.

Näin marraskuun lopulla Norssin lukiolaisille tarjoutui herkullinen tilaisuus päästä kuulemaan markkinatalouden tilanteesta suoraan Erkki Liikaselta. Sali olikin portaita myöten täynnä lukiolaisia ja Liikanen otti yleisönsä kokeneen taidokkaasti. Suomalainen koulutus sai Liikaselta kehuja, ja koulutus nousi tutkimuksen kanssa esiin myös yhtenä Suomen kilpailuvalteista. Liikanen esitti toiveen elinikäisen kouluttautumisen ja tukevan yleissivistyksen puolesta. ”Yrittäjyys on tärkeää. Nuorten yrittäjyyden pitää antaa kasvaa ja kehittyä, ja samalla haastaa vanhat yritykset”, Liikanen kiteytti.

Otsikon neuvon Erkki Liikanen sai nuorena kansanedustajana pääministeri Rafael Paasiolta, ja jakaa nyt neuvon eteenpäin norssilaisille. Liikanen on kaikkien aikojen nuorimpana – 21-vuotiaana – kansanedustajaksi valittu henkilö. Vuodesta 2004 Suomen pankkia johtanut Liikanen huomautti, ettei Suomen pankki ole mikään Euroopan pankin haarakonttori, vaan itsenäinen ja vaikutusvaltainen toimija, jolla on todellista valtaa Europpassa.

Lukiolaiset pääsivät esittämään kysymyksiä, joista yksi olikin, josko Suomen pitäisi erota eurosta. Kysymys sai kielteisen vastauksen. ”Euro tuo Suomelle vakautta ja turvaa.” Suomen markka olisi pieni valuutta maailman myrskyissä, kun taas euro helpottaa kilpailua ja auttaa tietämään kilpailutason muihin markkinoihin verrattuna. Uhkakuviksi Suomen tulevaisuudessa Liikanen listasi kilpailua hankaloittavan korkean kustannustason, työttömyyden hallinnan ja ympäristöstä nousevat uhat.

Lopuksi puhuja nappasi vielä pari kuvaa Instagramiin ja kehui Tamperetta, joka on ilmeisen objektiivisesti Mikkelin jälkeen Suomen paras kaupunki. Jääkiekkotunnelmia fiilistelleen Liikasen kelpasi hymyillä Tampereella, kun vasta SM-liigaan noussut Mikkelin Jukurit pehmitti hallitsevan mestarin Tapparan vieraissa 3-4, vain päivää aiemmin.

Itsenäisyyttä ja valkolakkeja

Itsenäisyyspäivä otettiin Norssin lukiolla juhlavasti vastaan lakittamalla 9 uutta ylioppilasta. Tilaisuuden ensimmäisessä juhlapuheessa Tampereen yliopiston mediatutkimuksen professori Sirkku Kotilainen muistutti opiskelijoita ja tuoreita ylioppilaita medialukutaidon ja -kriitisyyden tärkeydestä nykypäivänä. Tietotulvan keskellä pitää pystyä ymmärtämään, mikä tieto on luotettavaa.

Perinteinen Veteraaniviesti siirtyi juhlavasti vanhimmalta vuosikurssilta seuraavalle. Tilaisuudessa kuultiin myös yläkoulun Oskari-kuoron esitys. Lukion 1. vuosikurssilaiset Amanda, Kerttu, Aleksi ja Markus lausuivat aforismeja itsenäisyydestä ja nuoruudesta. Ylioppilaan laulun oli tällä kerralla säveltänyt tuore ylioppilas Hanna Välimaa, jonka sisko Mari Välimaa piti puolestaan ylioppilaan puheen.

Innoday 2017

Kuvareportaasissa ensimmäisen vuosikurssin BN-ryhmä seikkailee InnoDay-tapahtumassa Helsingissä. Päivän aikana käytiin myös N2-markkinointitoimistossa, jonka toimitusjohtaja Alex Niemisen ajatuksista voit lukea enemmän Buheenvuorosta.

InnoDayssä opiskelijat pääsivät visioimaan ja suunnitelemaan tulevaa. Tapahtumassa oli useita yrittämisen maailmasta tuttuja puhujia.

OPINTORETKI:
HEUREKA – BODY WORLDS

Teksti ja kuvat: Amanda Lehto

Viime jakson biologian opiskelijoina osallistuimme bakteeri -pajaan. Pajassa meitä ohjeisti ja opetti yksi Heurekan kemisteistä. Hän kertoi mitä olimme tulleet tekemään ja esitteli Heurekan uudistettua laboratoriota. Tehtävänämme oli tutkia bakteereja erilaisissa elinympäristöissä, valotuksissa ja muodoissa. Saimme itse valmistaa tulevalle bakteerille kasvualustan ja ”piirrellä” bakteereilla sen pintaan. Tarkoitus oli, että kun bakteerin lähtevät leviämään, ne muodostavat kasvualustalle piirretyn kuvan.

Lue koko teksti ja katso kaikki kuvat linkin takaa.

Eurooppaviikko

Maaliskuussa vietimme perinteistä Eurooppaviikkoa. Saimme viikoksi vieraaksemme 13 eurooppalaista nuorta sekä kaksi opettajaa Italiasta, Saksasta, Puolasta ja Unkarista. Viikon aikana nuoret tutustuivat suomalaiseen elämänmenoon isäntäperheissä sekä suomalaiseen lukiokoulutukseen Norssilla. Suomalainen luonto tuli tutuksi myös retkellä Helvetinjärven kansallispuistoon ja Tampereella, Kaupissa oli mahdollista pujahtaa avantoon uimaan raikkaaseen järviveteen.

Nuoret työstivät myös yhteistä projektityötä otsikolla Stories from the Past and Present. Työssä otettiin selvää esimerkiksi muodista tai musiikista 1980-luvulla, nyt ja tulevaisuudessa. Havaittiin, että vaikutteet ovat olleet samanlaisia Euroopassa.

Liian sukkelaan kului viikko. Liian pian oli hyvästien aika!

Herkuilla finaaliin

Yksi Norssin BN-linjalaisten yrityksistä, Pop Up Herkku NY, pääsi mukaan Uskalla Yrittää -finaaliin Helsinkiin! Norssi oli ainoa lukio Tampereelta joka osallistui Pirkanmaan semifinaaliin torstaina 23.2. Mukana semifinaalissa oli reilut 30 NY-yritystä.

Onnea Miro, Maria ja Siiri paikasta finaalissa!

Penkkarirekat 2017

Oliko kyseessä ensimmäinen kerta ikinä, kun abirekan julisteet tulostettiin maalamisen sijaan, emme tiedä. Mutta tiedämme, että se oli tehokasta ja että lopputulokset näyttivät erinomaiselta!

Tässä Norssin abirekat ikuistettuna juhlan hetkellä.

Ps. Moron sivuilla äänestetään parasta julistetta vielä 26.2. sunnuntaihin asti.

Buheenvuorossa Iiro Lehtonen

Sisäpiirin neuvo: ”Tulevaisuudessa Suomessa riittää työtä logistiikan ja digitalisaation aloilla.” Suomen Kuljetus ja Logistiikka yhdistyksen SKAL:in toimitusjohtaja Iiro Lehtonen tietää miten asiat liikkuvat ja pääsevät perille. Lehtonen oli luennoimassa Business Norssilaisille osana Logistiikan ja kaupan kurssia.

Kuorma-autoilla liikkuu jopa 87% kaikesta Suomen rahdista. Raiteilla kulkee 11% ja vesiteitse 2%. Maanteiden tavaraliikenteestä kilpailevat 9000 yritystä ja rahaa liikkuu vuosittain noin 6 miljardia euroa, josta veroina valtiolle päätyy eri reittejä pitkin 2,5 miljardia.

Entä opintojen jälkeen? Millaisen neuvon antaisitte työtä hakevalle nuorelle? ”Tarttukaa itse toimeen. Kysykää ja pyrkikää eteenpäin itse," neuvoo Lehtonen.

Buheenvuoro -sarjassa kuullaan Business Norssilaisten tapaamia vaikuttajia ja tekijöitä.

Slush2016

17 500 kävijää, 1 146 sijoittajaa, reilut 2300 kasvuyritystä, yli 600 journalistia. Kävijöitä 124 eri maasta – ja kymmenen businessnorssilaista. Aloitimme päivän erityisesti lukiolaisille suunnitellussa Slush for youth- tapahtumassa, jossa tutustuimme samanhenkisiin nuoriin eri puolilta Suomea sekä Tukholman Thoren business Schoolista.

Työkielenä käytimme englantia, joka toi kaikkeen ammattimaisen tunnelman. Kielitaidon ohella kehityimme bisnes- ja ryhmätyötaidoissa. ”Päivän aikana pääsimme työskentelemään liike-elämän todellisten yritys-casejen kautta. Tutustuimme yrityksien toimintaan työpajoissa, joissa aiheet liittyivät esim. markkinointiin ja koodaamiseen. "Parasta päivässä oli, kun pääsi käyttämään omia lukiossa oppimia tietoja ja taitoja."

”Mielestämme itse päätapahtuma, Slush2016, oli hieno ja mielenkiintoinen kokemus." Slush on koko teknologisen universumin keskipiste ja sen kyllä huomasi. Se todellakin oli maineensa arvoinen massiivinen tapahtuma. Ei tullut tylsää hetkeä. Puhujina oli monia vaikutusvaltaisia ja kokeneita ihmisiä. Messukeskuksessa oli paljon erilaisia yrityksiä sekä sijoitus- ja rekrytointiosastot. Kokonaisuudessaan se oli hieno visuaalinen tapahtuma, erityisesti päänäyttämöön oli panostettu! Koko päivän ajan siellä oli hyvä fiilis.

”Päivä oli rankka, mutta todellakin koko vaivan arvoinen ! Tulen varmasti osallistumaan myös tulevaisuudessa, kylläkin start-uppina tai sijoittajana.” ”Kaiken kaikkiaan erittäin positiivinen, innoittava ja ikimuistoinen kokemus. Ainoastaan se ettei päästy afterpartyihin harmitti. Slush 2016 oli kerrassaan mainio oppimiskokemus, jollaista saa tuskin kokea uudestaan.”

Tekstin opiskelijoiden palautteesta koonnut Eija Niskanen,
Kuvat Samuli Pentti ja Jussi Ratilainen

#

Martti Ahtisaari:
”As you can see I’m still alive.”

Hillary Clinton oli juuri iloisesti yllättyen huomannut Martti Ahtisaaren Johannesburgin rauhanseminaarissa, huudahtanut ”Marty!” ja tullut halaamaan. Ahtisaari oli vastannut otsikon sanoin, ja oli nyt saapunut kertomaan tarinaa yliopiston juhlasaliin marraskuisena torstaina. Ja tarinoita riittää, jos on Suomen tasavallan kymmenes presidentti, entinen YK:n alipääsihteeri, rauhanvälittäjä ja rauhan Nobelisti.

Tämän vuosituhannen alusta Ahtisaari on luotsannut perustamaansa CMI:tä, (Crisis Management Initiative), joka pyrkii ehkäisemään ja ratkaisemaan väkivaltaisia konflikteja ympäri maapallon. Mukanaan yliopistollakin Ahtisaarella oli tusina CMI:n keskeisiä tiimiläisiä, joille hän muisti antaa kunniaa keskustelun lomassa.

Ahtisaari listasi hyvän rauhanneuvottelijan keskeisiä ominaisuuksia. Tärkeintä on tajuta, ettei työtä tehdä yksin, vaan joukkue on kaikki kaikessa. Toiseksi, neuvottelijan pitää pystyä ymmärtämään neuvottelun osapuolia ja selvittää heidän tärkeimmät tavoitteensa. Kolmanneksi, pitää olla rehellinen ja realistinen, kun sovitaan ehdoista. Näillä eväillä on edistetty rauhaa mm. Namibiassa, jota Ahtisaari piti yhtenä suurimmista saavutuksistaan.

Lavalla Ahtisaarta haastatellut Pasi Toivonen ei malttanut olla kysymättä Yhdysvaltojen vaaleista. Selvisi, ettei Trumpin nousu presidentiksi päässyt yllättämään Ahtisaarta vaalipäivänä. Jo aiemmin syksyllä Harvardissa vieraillessaan hän oli kuullut paikallisten tulevaa vaalia tutkivien arvioita, joissa Trump oli vahvoilla, ellei jo voitolla. Vaikka Ahtisaari ymmärsi, että yhdysvaltalaisilla oli tarve suureen muutokseen, jota Trump edustaa, totesi hän vaalitaistelusta: ”Niin vastenmielistä puuhaa en ole katsellut pitkään aikaan.” Ja se on paljon sanottu rauhanneuvottelijalta.

Mitä Trumpin vaikutuksista Suomen tilanteeseen tulee, Ahtisaari kehotti pysymään rauhallisena. ”Vaalikampanja oli oma lukunsa. Ei tämän meidän turvallisuuteen pitäisi vaikuttaa.” Hän kehotti antamaan aikaa ja katsoa mihin Trump oikeasti ryhtyy, kaikkien kampanjan mainospuheiden jälkeen.

Tulevaisuuden lukio

Meidän lukio -päivän herkkuihin kuului myös arvovaltaisista vieraista koottu paneeli, joka keskusteli otsikolla "Tulevaisuuden lukio". Paneelissa keskustelemassa olivat yliopiston vararehtori Harri Melin, pelitutkija ja professori Frans Mäyrä, opetushallituksen edustajana opetusneuvos Leo Pahkin, Tukholmassa toimiva tutkija Outi Oja, lukiolaisten liiton puheenjohtaja Elli Luukkainen, sekä ansiokkaasti Norssin lukiolaisten ääntä edustanut Aleksi Simola. Paneelia johti Jere Lepola.

Panelistit pääsivät esittämään mielipiteensä mm. lukion merkityksestä, kehitystarpeista ja ylioppilaskokeen tarpeellisuudesta.

Tiimipäivät: Hyvinvointia ja voimaa luonnosta

Biologian ja psykologian yhteistyössä toteuttama työpaja vei lukiolaiset luontoon. Tiimiläiset havaitsivat Ikaalisten voimapolun koettuaan luontokokemusten alentavan sydämen sykettä ja parantavan tarkkaavaisuuskykyä.

Voimapolun reitin varrelle sijoitetut taulut eivät kerro luonnosta, vaan ne sisältävät kävijän hyvinvointia edistäviä harjoitteita. Moni tunsi myös elpyvänsä koulutyön stressistä noin tunnin luontokävelyn seurauksena. Opiskelijat myös ohjasivat Nuolialan 5B:läisiä luontokokemusten pariin professori Kalevi Korpelan tutkimusryhmän vinkkien innoittamina.

#

Haastattelussa abiturientti
Henna Hakala

Lätyt ja mansikkahillo, sauna ja järvi, äly ja kauneus. Jotkin asiat vaan sopivat hyvin yhteen. Henna Hakala nimettiin äskettäin Miss Tampere kisan ensimmäiseksi perintöprinsessaksi. Mutta miten hän päätyi osallistumaan kisaan?

”Instagramissa kisan järjestäjät kommentoivat yhtä kuvaani ja ehdottivat, että yrittäisin mukaan”, Henna muistelee. ”Pistin hakemuksen menemään ja pian karsintojen ja semifinaalien kautta olin mukana finaalissa.”

Entä millainen oli finaalin tunnelma? ”Oli kyllä hyvä tunnelma, vaikka kaikkia vähän jännitti. Oikeastaan koko kiertueen ajan meillä oli tyttöjen kanssa tosi hyvä yhteishenki ja me pidetään vieläkin yhteyttä,” Henna kertoo.

Kisojen parasta muistoa Henna ei joudu pohtimaan pitkään. ”Yhden näytöspäivän jälkeen oli ensin moottoripyörä-kuvaus ja sen jälkeen ihan yllätyksenä sellainen Utopiahuone. Sitä varten meidät puettiin hulluiksi ja pistettiin pakkopaitaan. Meikit ja hiukset laitettiin kunnolla sotkuiseksi. Se oli kyllä sellainen päivä, että se jäi mieleen koko kiertueen kohokohtana. Ja taisi kyllä jäädä kaikille muillekin tytöille”, Henna muistelee.

Kisat poikivat jo muutamia mallikeikkoja, joskin Henna on aiemminkin päätynyt kameran eteen. Mallin hommat kelpaisivat Hennalle hyvin, mutta lukion jälkeinen suunnitelma vaikuttaa jo selvältä. ”Jazz-tanssia, nykytanssia ja discotanssia,” Henna listaa tämän hetken harrastuksiaan. Baletti karsiutui vasta äskettäin 3-vuotiaasta asti tanssineen Hennan kalenterista. ”Jotain piti karsia lukion takia. Ensi vuonna jatkan tanssiopintoja jossain päin Suomea,” Henna pohtii.

Menestyksen eväät

Lassi on hakemassa historian kirjoituksista laudaturia. Millä eväillä Lassi lähtee koitokseen? ”Mulla on miniporkkanoita, cashewpähkinöitä, Kismet-patukoita ja muutakin karkkia. Sitten on tollasta vissyä, jonka pitäisi virkistää”, luettelee Lassi. Yhteiskuntaopin kokeesta eväät vaihtuivat sen verran, että leipä jäi pois tarjottimelta.

Entä mitä Hanna on pakannut mukaan psykologian kirjoituksiin? ”Mulla on suklaata, karpaloita, leipää ja tomaatteja. Juomaa on aika paljonkin. Tässä on energiajuomaa, vettä, kaurajuomaa ja karpalomehua,” listaa Hanna. Näillä eväillä pitäisi vähintään eximia irrota, eikä toimivia eväitä tarvinnut muuttaa lainkaan äidinkielen kokeesta.

Myös Jenna on kirjoittamassa psykologiaa. ”Leipää, kinkkupiirakkaa, suklaata, viinirypäleitä, energiajuomaa ja vettä”, kuuluu Jennan päivän ruokalista. ”Kirjoitan ekaa ainetta, eli nää on ensimmäiset eväät.” Toivottavasti mukana on kaikki mitä menestykseen tarvitaan.

#

Mielipidekirjoitus -
"Mitä meistä jää jäljelle?"

Norssilla toista vuotta opiskeleva Dora kirjoitti äidinkielen Tekstit ja vaikuttaminen -kurssilla mielipidekirjoituksen Kjell Westön tekstiin. Tehtävä on vuoden 2014 YO-kokeesta. Lue Doran koko kirjoitus täältä.


Kjell Westö pohtii esseessään "Mitä meistä jää jäljelle?" (Halkeamia, Valikoituja tekstejä 2011) teknologian vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Hän esittää erilaisia esimerkkejä, joilla hän perustelee omaa näkemystään.

Westön teksti puhuttelee minua lukijana. Se keskittyy erilaisten teknologian ilmiöiden varjopuoliin, mikä on virkistävän erilainen näkökulma nykypäivänä. Kaikkialla mediassa näkee ylistettävän teknologian uusimpia ihmeitä, älypuhelimien nerokkaimpia pelejä ja sosiaalisen median mukanaan tuomia vaikutusmahdollisuuksia. Silti esimerkiksi kännykkäriippuvuudesta, tietokonepelien tuottamista silmä- ja uniongelmista ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvasta kiusaamisesta ei puhuta lähes lainkaan...


  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide
  • slide

LUKION STARTTI YKKÖSILLÄ

Heti ensimmäisellä kokonaisella viikolla ykköset löysivät itsensä kirjaimellisesti samasta veneestä. Starttipäivänä suunnattiin sekä Tampereen soutukeskukselle kirkkoveneilemään että tiivistä yhteistyötä Norssin kanssa tekevän Sorin Sirkuksen tiloihin. Sateelta ei vältytty, mutta yhteinen kärsimys yhdistää!

#

Voittajakuvassa on aamutunnelmaa keskustorilta

"Keskustorilla valmistelut kuukausittaisiin Maanantaimarkkinoihin on täydessä vauhdissa jo näin aamulla", tekstitti kuvansa 2. vuosikurssin Anssi, joka kuittasi lukukauden ensimmäiset leffaliput itselleen. Tuomarit pitivät laajasta panoraamasta, joka ei nettisivuilla valitettavasti pääse oikeuksiinsa. Aamun tunnelmassa on syksyn utua.

Ensimmäisen jakson kuvakilpailun aiheena oli uutiskuva. Onnea voittajalle!

#

Ei lunta näkyvissä – Kesämies Simeon valitsee shortsit

Vaikka syyspäiväntasaus meni jo, ja terminen syksy pyyhältää Pirkanmaalle, ei Norssin kesämiestä palella. Simeon polkee lukiolle shortsit jalassa. Kesämies Simeon, milloin on aika vaihtaa pitkät housut jalkaan?

”Yleensä silloin, kun lumi tulee ja mennään pakkasasteille. Silloin alkaa viima käymään jaloissa ja polvet alkavat kylmettyä”, kesämies kertoo.

On selvää, että aiemmin mäkihyppyä harrastaneen Simeonin päätä ei palele. ”Hupparin päätin tänään laittaa, mutta koulumatkalla tulikin sitten hiki.”

Omaa ennätystään shortsikaudelle Simeon ei muista. ”Kerran tulin, kun oli jo luntakin maassa, mutta en muista päivämääriä”, Simeon kertoo.

Vieressä pitkissä housuissa ja hupparissa hytisee yleistä mielipidettä edustava Anttoni. ”Kyllä 15 astetta on se raja jolloin pitää vaihtaa pitkiin”, toteaa Anttoni.

Herkullinen DNA

Solu- ja perinnöllisyyskurssilaiset astelivat Watsonin ja Crickin jalanjäljissä rakentaen 3D-mallin DNA-molekyylistä. Kuten huomata saattaa, kaikissa mallijuosteen aloitustripletti on TAC. Ekologisuuden nimissä mallit valmistettiin karkeista ja syötiin kuvaussession päätyttyä.

Meidän lukio -tiimiopintojakso huipentui yliopiston päärakennuksella

Toisen jakson alussa ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat jaettiin kahdeksaan ryhmään, joista jokainen tarkasteli tämän päivän lukioon ja opiskeluun liittyviä ilmöitä. Tiimityön hedelmiä esiteltiin lokakuun lopulla toisille opiskelijoille.